Sukuviesti n:o 40

Muistelmia Alastarolta

Heikki Mäkimattilalla ja isälläni Dmitrij Varantolalla oli yhteisiä hankkeita Alastarolla. Tästä syystä pääsin usein mukaan Porista, missä perheellämme oli kauppapuutarha Musan Taimistot.

Matkoista on minulle jäänyt mieleen tietysti Heikki-sedän joviaalinen hahmo sekä Kerttu-tädin ankara mutta ystävällinen olemus. Opin tuntemaan myös lapset Jyrkin, Juhanin, Leenan ja Annan. He olivat kuitenkin kaikki selvästi minua vanhempia joten he jäivät vähän etäisiksi.

Mieleeni on jäänyt matkoilta tietysti monta asiaa mutta ottaisin esiin ainakin kaksi seuraavaa.

Navetassa näin Ensi-lehmän, jonka yllä olevassa taulussa oli sen tuotantolukuja. Siltä lypsetty maitomäärä oli suurempi kuin muiden ja rasvaprosentti, joka silloin oli tärkeä asia, oli korkea. Se katsoi minua suurilla lempeillä silmillään ja minä viivyin siinä kauan. Heikki-setä kertoi, että hänen tuttavaltaan Vehmaalla oli rehusato jotenkin menetetty. Sinne oli sitten toimitettu Alastarolta  rehua avuksi. Heikki-setä oli saanut vastalahjaksi vasikan, joka nimettiin Ensiksi. Siitä tuli ennätyslehmä. Sen poika oli sonni, josta kasvoi myöhemmin Mäkimattilan Inssi. Se oli suurikokoinen ja sen perinnölliset ominaisuudet olivat vahvat ja siirtyivät hyvin eteenpäin. Inssin jälkeläisiä syntyy vieläkin. Muistan koko jutun siksi, että sain siitä opetuksen, kun Heikki-setä sanoi, että hyvät teot palkitaan.

Toisena episodina muistan sen, kun keksin oivan leikin. Navetan vieressä oli kanala, missä kanat saivat olla vapaana lattialla. Kun menin ovesta sisään niin huomasin, että kanat lähtivät poispäin minusta. Hiivin sitten seinän vierustaa pitkänmallisen tilan toiseen päähän, aloin taputtaa käsiäni ja huutelemaan äänekkäästi. Suuri valkoinen kanaparvi törmäili kaakattaen edelläni sitten tilan toiseen päähän. Hiivin sitten sinne ja toistin tämän useaan kertaan. En muista, kuka tuli hakemaan minut pois kanalasta mutta sen muistan kuinka Kerttu-täti kehui minua oikein kunnolla. Siinä kävi sitten niin, että kanat munivat pari päivää nahkamunia. Itse sain hyvän opetuksen käyttäytymisestä eläinten kanssa.

Heikki Varantola

Jätä kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

13 − two =