Mäkimattilan tila

Mäkimattilan tila syntyi, kun Mattilan kantatila jaettiin kahteen osaan, jolloin syntyivät Mäkimattilan ja Kylä-Mattilan tilat. Mäkimattilan rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen Oripäästä Huittisiin johtavan tien mutkaan vuoteen 1771 mennessä. Siirron jälkeen tilan nimeksi tuli Mäkimattila ja vanhalle kylätontille jäänyt tilan toinen puolikas sai nimen Kylä-Mattila. Tilalla on säilynyt huomattavaa vanhaa rakennuskantaa. Tilan 36 metriä pitkä keltaiseksi maalattu nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1858. Empiretyylisessä rakennuksessa on keskeissaliin perustuva pohjakaava. Mäkimattilan vaakalaudoitettu pykninkirakennus tehtiin vuotta aiemmin. Valkoisessa aumakattoisessa pykninkissä on vaaleanruskeaksi maalatut ikkunoiden vuorilaudat ja listat. Haukanikkunoissa on ristikkoruudut. Tilaan liittyy useita ulkorakennuksia. Tiilirakenteinen navetta tehtiin vuosina 1897-98. Vilja-aitoista toinen on 1700-luvulta ja toinen 1900-luvun alusta. Maisemallisesti upealla paikalla viljelysten ympäroimanä sijaitseva Makimattila on rakennushistoriallisesti arvokas ja eheä vauraasta talonpoikaisarkkitehtuurista kertova kohde. 1800-luvulla Mäkimattilaan yhdistettiin myös Yrjölan kantatilan molemmat puoliskot eli Iso-Yrjölä ja Vähä-Yrjölä. Tila on seutukaavan suojelukohde.

 

Tilan isännät ja kehitysvaiheet

Tilan historia Isäntänä Huomiot
Heikkilä & Mattila rustholli (ratsutila)
Mikko 1540-52
Frans Mikonpoika 1554-74
Klemetti Fransinpoika 1575-81
Erkki Klemetinpoika 1582-1628
Heikki Erkinpoika 1629-46 nimismies
Mickel Johansson 1647-64 ratsumestari
leski Kristina 1665-81
Johan Biugg 1682-87 luutnantti
leski Margareta 1688-1726 Mattilaa viljeli 1700-luvun alusta aina Isonvihan jälkeiseen aikaan perhe, joka polveutui Vännilän Brusilan ja Mällaisten ratsutiloilta
Mickel Biugg 1727-56 majoitusmestari
kersantti Daniel Lacmann hoiti Mattilaa 1750-luvulla 8 vuotta palkkatalona
jako: Mattila ja Heikkilä 1757 > Heikkilä
 |
Mattila rustholli (ratsutila)
vävy Karl Johan Svahnstruup 1757-58 lääninviskaali
Heikki Yrjönpoika 1759-75 Harjavallan Horpan rusthollari
muutti Honkilahdesta, tila ostettiin kruunulta perintötaloksi
Antti Heikinpoika 1776-78
jako: Mäkimattila ja Kylä-Mattila 1779 > Matti Heikinpoika Kylä-Mattilaan
 |
Mäkimattila
ed. Antti Heikinpoika 1779-1806
Erkki Antinpoika 1807-09
leski Liisa 1810
Antti Matinpoika 1811-24 Liisan toinen mies
Antti Erkinpoika 1825-37 < Pesso ainakin osittain naimakaupassa 1829
< Iso-Yrjölä 1835
leski Johanna 1838
Kalle Abrahaminpoika 1839-50 Johannan toinen mies (o.s. Mäki-Kännö)
Yli-Kännön ratsutilan isäntä 1842-45
Antti Antinpoika Mäkimattila 1850-91 < Pesso osaksi perintönä, osaksi ostamalla 1851
< Titti noin 1880
< Vähä-Yrjölä 1893
> Titti Almalle ja Kallelle 1887
Paavo Erkki Mäkimattila 1892-1925 < Filppula (+Kallela) naimakaupassa 1893
Heikkilästä lohkottu Ala-Heikkilä 1903
> Pesso Kaarlelle 1908 jälkeen
> Filppula Antille ja Suomalle 1919
> 5 torppaa ja 2 mäkitupaa erotettu 1919-1921
> Kallela Kallelle 1921
< Heikkilä 1920-luvulla
leski Aina 1925-27  
Heikki ja Olavi Mäkimattila 1928-40 < Kallela 1935
ed. Heikki Mäkimattila ja Olavin perikunta 1941-43  
jako: Mäkimattila ja Kallela 1943 > Olavin perikunta Kallelan tilakeskukseen
 |  
Mäkimattila  
ed. Heikki Mäkimattila 1941-66 > 5 tilan (Kaulin, Rajaniemi, Kapanen, Kontulainen ja Rasilainen) luovutus siirtoväelle 1948-52
< Ala-Heikkilä 1960
Jyrki ja Juhani Mäkimattila 1967-77
jako: Mäkimattila ja Ala-Heikkilä 1977 > Juhani Ala-Heikkilän tilakeskukseen
 |    
Mäkimattila  
ed. Jyrki Mäkimattila 1977-99
Mauri Mäkimattila 2000-

Lähteenä täydentäen käytetty: Suomen kartanot ja suurtilat, osa 2 (Jutikkala-Nikander, 1939)

 


Sivustolla mainittuja tiloja kartalla

 

Mäkimattila n. 1955-60, suuri omenapuutarha etualalla

 

Männistön isojaon täydennyskartta

Lähde: Kansallisarkisto