Mäkimattilan tila syntyi, kun Mattilan kantatila jaettiin kahteen osaan, jolloin syntyivät Mäkimattilan ja Kylä-Mattilan tilat. Mäkimattilan rakennukset siirrettiin nykyiselle paikalleen Oripäästä Huittisiin johtavan tien mutkaan vuoteen 1771 mennessä. Siirron jälkeen tilan nimeksi tuli Mäkimattila ja vanhalle kylätontille jäänyt tilan toinen puolikas sai nimen Kylä-Mattila. Tilalla on säilynyt huomattavaa vanhaa rakennuskantaa. Tilan 36 metriä pitkä keltaiseksi maalattu nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1858. Empiretyylisessä rakennuksessa on keskeissaliin perustuva pohjakaava. Mäkimattilan vaakalaudoitettu pykninkirakennus tehtiin vuotta aiemmin. Valkoisessa aumakattoisessa pykninkissä on vaaleanruskeaksi maalatut ikkunoiden vuorilaudat ja listat. Haukanikkunoissa on ristikkoruudut. Tilaan liittyy useita ulkorakennuksia. Tiilirakenteinen navetta tehtiin vuosina 1897-98. Vilja-aitoista toinen on 1700-luvulta ja toinen 1900-luvun alusta. Maisemallisesti upealla paikalla viljelysten ympäroimanä sijaitseva Makimattila on rakennushistoriallisesti arvokas ja eheä vauraasta talonpoikaisarkkitehtuurista kertova kohde. 1800-luvulla Mäkimattilaan yhdistettiin myös Yrjölan kantatilan molemmat puoliskot eli Iso-Yrjölä ja Vähä-Yrjölä. Tila on seutukaavan suojelukohde.
Tilan isännät ja kehitysvaiheet
Tilan historia | Isäntänä | Huomiot |
---|---|---|
Heikkilä & Mattila rustholli (ratsutila) | ||
Mikko | 1540-52 | |
Frans Mikonpoika | 1554-74 | |
Klemetti Fransinpoika | 1575-81 | |
Erkki Klemetinpoika | 1582-1628 | |
Heikki Erkinpoika | 1629-46 | nimismies |
Mickel Johansson | 1647-64 | ratsumestari |
leski Kristina | 1665-81 | |
Johan Biugg | 1682-87 | luutnantti |
leski Margareta | 1688-1726 | Mattilaa viljeli 1700-luvun alusta aina Isonvihan jälkeiseen aikaan perhe, joka polveutui Vännilän Brusilan ja Mällaisten ratsutiloilta |
Mickel Biugg | 1727-56 | majoitusmestari |
kersantti Daniel Lacmann hoiti Mattilaa 1750-luvulla 8 vuotta palkkatalona | ||
jako: Mattila ja Heikkilä | 1757 | > Heikkilä |
| | ||
Mattila rustholli (ratsutila) | ||
vävy Karl Johan Svahnstruup | 1757-58 | lääninviskaali |
Heikki Yrjönpoika | 1759-75 | Harjavallan Horpan rusthollari |
muutti Honkilahdesta, tila ostettiin kruunulta perintötaloksi | ||
Antti Heikinpoika | 1776-78 | |
jako: Mäkimattila ja Kylä-Mattila | 1779 | > Matti Heikinpoika Kylä-Mattilaan |
| | ||
Mäkimattila | ||
ed. Antti Heikinpoika | 1779-1806 | |
Erkki Antinpoika | 1807-09 | |
leski Liisa | 1810 | |
Antti Matinpoika | 1811-24 | Liisan toinen mies |
Antti Erkinpoika | 1825-37 | < Pesso ainakin osittain naimakaupassa 1829 |
< Iso-Yrjölä 1835 | ||
leski Johanna | 1838 | |
Kalle Abrahaminpoika | 1839-50 | Johannan toinen mies (o.s. Mäki-Kännö) |
Yli-Kännön ratsutilan isäntä 1842-45 | ||
Antti Antinpoika Mäkimattila | 1850-91 | < Pesso osaksi perintönä, osaksi ostamalla 1851 |
< Titti noin 1880 | ||
< Vähä-Yrjölä 1893 | ||
> Titti Almalle ja Kallelle 1887 | ||
Paavo Erkki Mäkimattila | 1892-1925 | < Filppula (+Kallela) naimakaupassa 1893 |
Heikkilästä lohkottu Ala-Heikkilä 1903 | ||
> Pesso Kaarlelle 1908 jälkeen |
||
> Filppula Antille ja Suomalle 1919 | ||
> 5 torppaa ja 2 mäkitupaa erotettu 1919-1921 | ||
> Kallela Kallelle 1921 | ||
< Heikkilä 1920-luvulla | ||
leski Aina | 1925-27 | |
Heikki ja Olavi Mäkimattila | 1928-40 | < Kallela 1935 |
ed. Heikki Mäkimattila ja Olavin perikunta | 1941-43 | |
jako: Mäkimattila ja Kallela | 1943 | > Olavin perikunta Kallelan tilakeskukseen |
| | ||
Mäkimattila | ||
ed. Heikki Mäkimattila | 1941-66 | > 5 tilan (Kaulin, Rajaniemi, Kapanen, Kontulainen ja Rasilainen) luovutus siirtoväelle 1948-52 |
< Ala-Heikkilä 1960 | ||
Jyrki ja Juhani Mäkimattila | 1967-77 | |
jako: Mäkimattila ja Ala-Heikkilä | 1977 | > Juhani Ala-Heikkilän tilakeskukseen |
| | ||
Mäkimattila | ||
ed. Jyrki Mäkimattila | 1977-99 | |
Mauri Mäkimattila | 2000- |
Lähteenä täydentäen käytetty: Suomen kartanot ja suurtilat, osa 2 (Jutikkala-Nikander, 1939)
Sivustolla mainittuja tiloja kartalla
Mäkimattila n. 1955-60, suuri omenapuutarha etualalla
Männistön isojaon täydennyskartta
Lähde: Kansallisarkisto